lämminhellä





Melkeinkalenteri. Melkein valmis, melkein hyvä, melkein ajoissa. Ompelin joulukalenteriin luukut ilman nuppineuloja mutta kiireen kera, päädyin lopulta neulomaan kaikki, ne ovat aika vinksinvonksin eivätkä niin suloisesti, olkoon, muistaakseni oli itsenäisyyspäivä tai sitä edellinen kun ompelin viimeisen kiinni. Kun joulu on ohi ja kalenteri otetaan alas, otan kyllä melkein kaikki taskut ehkä ylä- ja alariviä lukuun ottamatta pois, ja ompelen nuppineulojen avulla uudestaan kiinni vaikka yhden illassa. Kesällä keksin numerot, syksyllä koristelen vielä toistaiseksi tuntemattomin keinoin piiloon kaikki rumat harsimajäljet tältä joulukuulta. Voi miten hieno se on, sitten ensi jouluna.

Kahden illan juttu. Kummitytön pörröisestä piposta tulikin lapselle liivimäinen juttu kahdessa illassa. Jämälangat, napit minun vanhasta neuleesta, ekojuttu. Lämmin, ihanan pörröinen. Joulukalenterista tuli aamulla suklaata, hyvin on käynyt ilman numeroitakin, yhdessä on laskettu monesko ja joka aamu on jotakin löytynyt. 

Punainen on jotenkin lämmin väri, harmaa hellä. Nyt niitä on meillä paljon, paitsi keittiöstä puuttuu jouluverhot eikä ne ole muistaakseni punaharmaat, ne on lainassa äidiltä, olohuoneeseen sentään löytyi omat kirppikseltä. Vielä puuttuu massiivinen tumma työpöytä ja se sohva, sitä ei löydy millään ainakaan meidän budjetilla. Kaulahuiviin sen sijaan olisi lankaa, ja hellokittyjäkin on, tajusin juuri että vielähän tässä ehtisi pipon sijasta kaulahuivin sille kummitytölle, se tykkää mustasta ja hellokittystä, niitä on molempia.

Ja villahousut. Että piti siis saada lapsi ja olla vuosi ostolakossa alkaakseen ymmärtää mukavuuden päälle vaatteiden kanssakin. Niin lämpimät hellät villahousut, nämä uudet, etten taida enää muunlaisia housuja ostaakaan. Myyn farmarit pois, yhdet ehkä pidän, ne mukavimmat. Korkokengistä en osaa kaikista luopua, ne seisovat kaapissa muistuttamassa ajasta jolloin vielä osasin ja viitsin niillä kävellä, muistuttamassa että osaan kyllä vieläkin jos haluan. Juuri nyt en, mutta voihan niidenkin aika vielä tulla. Pitkien saapikkaiden kapeiden korkojen kopinan. Jalkasäryn jota pitää iltaisin hoitaa rauhoittavalla voiteella. Mutta villahousujen kanssa ne ei oikein käy.

Comments