kimppuäiti / bouquet-mama

Yhtäkkiä kaikkialla kukkia. Jos antaisin hänen poimia kaikki jotka hän haluaisi, emme koskaan pääsisi omaa pihaa pidemmälle. On paljon paikkoja joissa on käytävä, sanottava Tampereelle hyvästit. Enää alle kaksi viikkoa muuttoon, elämä tuntuu nyt olevan hyvästejä vanhalle ja uuden suunnittelua, ei kovin zen. Mutta on niitä hetkiä, tänä aamuna omalla pihalla auringonpaahteessa, kyllä, voi jo sanoa paahteessa, että voi keskittyä vaikka vain kukkiin mitä niikseen tulee. Tuotiin sisälle ämpärillinen, aseteltiin laseihin mittojen mukaan, ja lapsi sanoi: Nyt sinäkin olet kimppuäiti.

***

Suddenly, flowers everywhere. If I let her pick all the flowers she'd like to, we'd never get any further than our own backyard. And now there's lots of places to get to, we're saying our goodbyes to Tampere. The moving day is less than two weeks away, life seems to be a series of farewells and looking-forwards right now, not very zen at all. But this morning, under the hot sun, yes you can almost say hot already, just picked flowers, picked and picked, and we brought in a bucketful of dandelions, and as we put them in glasses appropriate to each flower's size she said Now you're a bouquet-mama, too.