Kodintäydeltä hevoshaaveita, pöydänkulmilla muurahaisten kirjeet. Keppihevosia seitsemän, ratsastustuntilupauksia yksi. Joku teki omenahilloa, tuoksuu kodille. Kirjahyllyn päältä kaivettu myös kahden vuoden kudin, kenties kolmas vuosi toden sanoo ja kaulahuivi valmistuu, onneksi se on harmaa, voi käyttää koska vaan. Parvekkeella ei tosin, siellä on vielä hellettä.
Vahvistuva ajatus, että jokaisella ihmisellä pitäisi olla kuukauden jälkeen viikko lomaa, ja kas, monet työssäjaksamis- sekä työttömyysongelmat on ratkaistu.
Olen ihan samaa mieltä, että kuukauden jälkeen tarvitsisi aina lomaa. Ja tuo työllistämisajatus olisi loistava.
ReplyDeleteKaikki jaksaisivat paremmin ja ehkä me jopa olisimme luovempia ja keksisimme uusia työpaikkoja ja muuta hyvää.
Olen etuoikeutettu, kun voin olla välillä ihan omalla vapaalla palkatta, se tuntuu tosi tärkeältä, ja juuri nyt olen ollut niin onnellinen tästä mahdollisuudesta tehdä omia asioita, kun on ollut vielä näitä syyskuun upeita päiviä.
Olen nyt työssäolessani aina ottanut lomaa pienissä pÄtkissä mutta useammin. Pisin yhtäjaksoinen loma ollut kaksi viikkoa. Aika usein ihan jotain ihan muutaman päivän juttuja. Palkattomien vapaiden mahdollisuutta toivoisin useammin. Tajuan kyllä mitä se merkitsee tuloille, mutta silti tärkeämpää on toisinaan se että voi saada muuta puuhaa.
ReplyDeletehimalainen, minusta kuukausi töitä ja sitten viikon loma olisi aivan oivallinen tapa elää, mutta kuinkahan moni olisi valmis hiukan tinkimään tuloistaan... Mutta onhan tämä ihanaa lepoa, vaikka ei kylläkään minun tapauksessa "huvikseen" valittua, vaan olen nielurisaleikkauksesta toipuvan lapsen kanssa "lomalla". Toivoisin kyllä, että voisin tehdä tämän useamminkin, ihan muuten vain, ja laskeskelin mielessäni aiemmin että jos meillä olisi vain yksi asunto, voisin oikeastaan tehdä pelkästään osa-aikatöitä... Sitä päivää odotellessa lomailen kyllä palkatta säästä riippumatta mielelläni aina kun mahdollista, lapsellekin on ihanaa kun tulee ylimääräisiä taukoja työviikkoihin.
ReplyDeleteKati, mua on viime aikoina alkanut harmittaa nimenomaan se, että mun töissä lomat on pakko pitää silloin kun ne päättäjien mielestä on. Toki on ihanaa, että on pitkä kesäloma, mutta ainakin viime kesänä sekä minä että lapsi alettiin jo vähän kyllästyä lomailuun heinäkuun lopulla. Juuri kuvaamallasi tavalla "tipottain" minäkin niitä mielelläni pitäisin, sillä tavalla jaksaisi perusarkea paljon paremmin, saisi aina välillä hengähdys- ja ajatustauon.
Meidänkin parvekkeella on vielä hirmuinen helle, vaikka yritetään pitää laseja päiväsaikaan aukikin.
ReplyDeleteAivan loistava tuo ajatus kunnolla tauotetusta työnteosta. Näitä rakenteita todellakin olisi syytä tuulettaa. Taitaa vaan, harmi kyllä, olla liian radikaali ratkaisu päättäjille ja keskivertokansalaiselle. Elämme niin vahvasti epätasaisesti jakautuneen rahan maailmassa ja siitä rakenteesta tunnutaan haluavan pitää kiinni.
Tuntuu, että poliittisessa ideoinnissa ja päätöksenteossa sekä yritysmaailmassa esimerkiksi osatyökykyisyys ja varsinkin omaehtoinen osa-aikatyöhalukkuus nähdään pelkkänä mörkönä, joutilaisuutena ja mielettömyytenä, syrjäyttävänä tekijänä. Liian vähän osataan katsoa sitä, että perinteisen työelämän määrittelemien aikataulujen ja rutiinien ulkopuolellakin ihminen osaa elää varsin mielekästä ja jopa yhteisöllistä elämää.
Mulle alkaa olla entistä selvempää, että jos kuntoudun työelämään, en voi toimia kokoaikatyössä. Onneksi henkilökohtainen taloudellinen tilanne ei sitä näillä näkymin vaadikaan. Lisäksi pystyn toimimaan vain ammatissa, jossa pääosin saan määrittää työ- ja lepoaikani itse, onneksi kiinnostukseni mukaisia vaihtoehtoja näihin ammatteihin ja työtehtäviin on.
Olen saanut pitkään olla runsaan palautumisajan piirissä, kuulun ihmisryhmään, jolle yhteiskunta suo tämän oikeuden, ja se on todella auttanut minua pärjäämään elämässä ja tulemaan toimeen maailmassa. Riittävä palautumisaika takaa minulle mahdollisuuden olla syrjäytymättä, ilman sitä en voisi olla olemassa.
Ilona, ihan samoja ajatuksia työn rytmittämisestä ja esim. osa-aikatyöstä on minulla. Kuten edellä kirjoittelin, mulle riittäisi hyvin osa-aikatyökin, jos asuntotilanne olisi se että maksetaan vain yhdestä asunnosta, ja toivon mukaan pian onkin niin. Mutta mun alalla käytännössä ei tunneta osa-aikatyön käsitettä, paitsi kansalaisopistojen ym. yksittäisten kurssien osalta. Tämä totisesti on ongelma vaikkapa silloin kun on ihmisiä jotka ovat sinun tilanteessasi, tai vaikka monilapsisten perheiden äitejä, jotka haluaisivat pehmeän laskun työelämään kotiäitivuosien jälkeen.
ReplyDeleteOlen miettinyt uudelleen kouluttautumista vaikka työstäni tykkäänkin, siksi etten usko että jaksan kovin montaa vuotta tehdä neljää-viittä ylityötuntia (kiinteänä työsopimuksessa) viikossa -- voisin hyvin antaa ne jollekin, joka haluaa osa-aikahommia, mutta näin ei vaan toimita.
Mahtavaa, että olet saanut olla mukana tuollaisessa piirissä, kuvittelisin, että sieltä löytyy juuri ratkaisun avaimia tuohon ammatinvalinta-asiaankin. Toivotaan, että asiat selkenevät, kaikin puolin.
Ensimmäistä kertaa täällä kurkkimassa. Löysin tutun kirjaston :) Ja paljon kaikkia ihanuuksia kuvissa.
ReplyDeleteVuodenaikatalo, kiitos! Kiva kun piipahdit, tervetuloa toistekin!
ReplyDelete