seitsemän asiaa joista nautin tänään








Sain ihanan muistamisen Millalta, siitä tuli niin lämmin olo että halusin kertoa itsestäni vain seitsemän ihanaa asiaa, siksi siis lista seitsemästä nautinnosta tänään. Kiitos Milla sinulle, siitä että olet olemassa ja pidät suloisen rauhallista, todellista ja kaunista blogiasi, ja muistamisesta myös, et tiedä miten hyvä mieli tuli! Tänään nautin siis erityisesti:

1. Hitaasta aamusta. Lapsi laittoi itse oman aamupalansa, kokkaili tiskipöydän ääressä aineksista joita laitoin tarjolle, "puuroon" tuli täysjyvävehnä-suklaamuroja, kookoshiutaleita, mantelilastuja, mehua, maitoa, neljän viljan hiutaleita ja puolukkasurvosta. Minä luin lehtiä, naistenlehtiä, Aamulehden tilaus loppui viime viikolla ja päätimme olla jatkamatta sitä, mies valitti aina ettei kumminkaan ehdi sitä lukea ja minä tulin lehdestä aamuisin pahantuuliseksi (kun en ehtinyt lukea, kun jutut olivat syystä tai toisesta huonoja) ja surulliseksi (maailman vuoksi). On ollut ihanaa lukea vain kauniita kirjoja ja lehtiä aamuisin, on ollut paljon kiireettömämmän tuntuista ja hyvä mieli.

2. Vuorelle kiipeämisestä. Ja alas laskemisesta!

3. Auringosta. Ihanaa, kun on valoisaa, kevät tulee, on vähän lämpimämpääkin. Ei haittaa vaikka lunta tulee vielä vähän lisää, jos vain on näitä aurinkoisiakin päiviä joita tällä viikolla on ollut.

4. Puolukkapiirakan leipomisesta. Juhlistimme sitä, että lapsi sai tänään riisuttua aivan itse, alusta loppuun, ulkovaatteensa pois päältä, jokaikisen kerroksen! Ja ei, tämä kaunis ajatus siitä, että lapsen erityisiä (ja myös näitä ihan arkisia) virstanpylväitä voisi juhlistaa tekemällä jotain herkullista vain hänen kunniakseen, ei ole suinkaan minun, aivan niin ihana ja kekseliäs äiti en sentään ole. Ajatus on tietysti SouleMaman upeasta kirjasta The Creative Family ja olen varma että hän on oikeassa siinä, että lapsi tuntee itsensä todella rakastetuksi ja saavutuksensa todella erityiseksi kun näin tehdään.

5. ... ja vieraista joiden kanssa herkuteltiin. Tämän kaupungin turvaverkkoni valuu yhtäkkiä syksyyn saakka kauas, yksi Moskovaan, yksi Saksaan, yksi sentään edes Vaasaan, sinne pääsee mukavasti lomalle junalla, lempikaupunkiini. On vähän suru, kun kaikki ne ihanat lähtevät, mutta oli mahtavaa saada istua näin, herkutella, jutella, vielä ennen heidän lähtöään. Ja tietysti olen onnellinen heidän puolestaan heitä odottavista seikkailuista, vaikka odotankin jo syksyisiä jälleennäkemisiä. Teitä tulee ikävä, rakkaat ihmiset!

6. Kirjeen kirjoittamisesta. Lapsi halusi lähettää serkulleen lintuja, minä piirsin ne, hän maalasi. Kuivuneet linnut liimattiin kirjeeseen kirjoitettujen sanojen kaveriksi, kirjekuori askarreltiin, ja huomenna mennään postiin. Miten jännittävää!

7. Lakritsiteestä ja inkiväärihunajasta. Lakritsiteepussin paperihärpäkkeen päivän viisaus kuului: "Children are the sages of the nation." Olen vakuuttunut että tee ja hunaja auttavat tähän alkavan flunssan tuntuun, että ne pitävät sen poissa. Tai ainakin toivon niin, sillä loppuviikoksi on luvassa niin kivoja juttuja! 

Tässä siis seitsemän asiaa minusta. Haluaisin antaa tämän tunnustuksen eteenpäin niin monelle, ainakin heille: himalainen, Olina, Riikka, Merruli, Ilona, Niina ja Malla. En tiedä oletteko tällaisen jo saaneet ja miten niihin suhtaudutte, mutta haluan sanoa, että kiitos kun olette, kiitos kun kuvaatte ja kirjoitatte, olette niin kauniita ihmisiä.


PS. Seitsemän 25.1.2011 oppimaani asiaa täällä, ja seitsemän asiaa sitruunasta täällä. Ja sata paljastusta vuosien takaa löytyy täältä. Välillä hirvistyn, kun ajattelen mitä kaikkea tämä tila täällä kyberavaruudessa minusta kertookaan.

Comments

  1. I like this lovely bear in the snow!

    ReplyDelete
  2. Voi,kiitos kovasti Mirva! Itse olet ihana,kaunis ihminen! Ja haluan nyt sanoa,että käyn täällä kyllä aina kun päivität mutta en aina ehdi/jaksa kommentoimaan ja se on tylsää..mutta täällä olen kuitenkin!
    Teen tämän varmasti jossain vaiheessa,ehkä sitten kun matkakuvat loppuvat. Nämä sinun asiasi olivat oikein ihania,ehkä minunkin listani on täynnä vain ihania asioita sitten joskus:) Kattaus näyttää hyvältä ja muistutti minua siitä,että meillä on jätskiä pakkasessa..jee!
    P.S Nuo kenkäsi ovat niin hienot!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mulla on nyt vähän sama juttu tuon kommentoinnin kanssa, etten tahdo saada aikaiseksi kommentoida mitään läheskään joka blogitekstiin jonka luen. Enkä oikeastaan lopulta edes lue niin monia, jotenkin sitä vaan ei nyt saa suutaan auki, se on tylsää mutta semmoista tämä elämä on! :)

      Voi, älä vaan kiirehdi matkakuvien loppua, niitä on ollut niin ihana katsella! Ihan kuin olisi itse jossain kaukomailla! Ja on ollut niin kiva, että teillä on ollut lapsi mukana reissussa, mielenkiinnolla seuraan hänenkin matkaansa kuviesi kautta.

      Pakkaset loppui ennen kuin löysin talvikengät, mutta jospa nuo ensi talveenkin säilyisivät!

      Delete
  3. Kauniita asioita päiväsi ollut täynnä. Tykästyin kovasti tuohon ensimmäisen kuvan lautaseen, se on kovin sievä.

    Kiitos haasteesta, sinä ihana! Vastaan tähän pian.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Malla, ole hyvä vain! Mielenkiinnolla odotan... Harmittaa vieläkin, kun en aikoinaan ostanut noita lautasia kirppikseltä koko kasaa, vain kolme päällimmäistä. Halvalla olisi ne saanut, mutten kyllä kotiin olisi pystynyt kantamaan niitä millään...

      Delete
  4. Ihania asioita.
    Meilläkin loppui Aamulehden tilaus juuri viime viikolla. Viimeisen puolen vuoden lehdet on kasassa eteisen nurkassa lukemattomina. Hups.
    Tuo on muuten kiva idea, että juhlistaa lapsen virstanpylväitä. Meillä vietettiin tänään nimipäivää (jo toista kertaa tässä kuussa saman tytön takia) dominokeksien ja mehun kera, muuhun en tällä kertaa pystynyt.
    Itse olen laittanut viime aikoina teeni sekaan (hemmetin kallista) manuka-hunajaa ja uskon sen pitäneen flunssat ja varsinkin streptokokin, josta sain reilu vuosi sitten erittäin ärsyttävän uusiutuvan riesan, loitolla. :) Nuo teepussien viisaudet on parhaita.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Meilläkin dominokeksit on nyt ihan pop! Lapsi ei muuta söisikään kuin niitä! Enkä minäkään aina todellakaan jaksa leipoa, joskus laitan lempiruokaa eli kalapuikkoja tämmöisenä erikoisjuhlapäivänä, joskus kaivan ne keksit kaapista. Ja niitähän löytyy, kun eräs pieni oli salaa hivuttanut ison paketin ostoskärryyn yhdellä kauppareissulla, ja huomasin sen vasta kassalla...

      Ja hei, tuota manuka-hunajaa voisikin testata, vaikka inkiväärihunajakin tuntuu melko tujulta ja toimivalta. Mistä sitä saa?

      Delete
    2. Manukaa myydään ainakin Ruohonjuuressa (just on tarjouksessa ;)), ehkä saa muualtakin. Ja Hyvinvoinnin tavaratalosta saa jos verkosta tahtoo tilata. :)

      Delete
    3. Täytyypä käydä hakemassa Ruohonjuuresta -- vaikka tähän flunssaan ei nyt kyllä ehtinyt...

      Delete
  5. Me juhlistimme tänään vauvan ekaa puhjennutta hammasta kekseillä :)

    Ihania asioita on kuulunut päiväänne. Arvostan hurjasti sitä, miten paljon teet lapsesi kanssa <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi että, ja minusta kun tuntuu etten tee ollenkaan tarpeeksi. Poden jatkuvasti esim. huonoa omaatuntoa siitä, miten vähän jaksan hänen kanssaan leikkiä. (Siksi me varmaan askarrellaankin niin paljon, ja ulkoillaan, kun en oikein ole semmoinen leikki-ihminen.)

      Ajattelen asian vähän silläkin tavalla, että on ollut minun valintani, että lapsi on edelleen kotona kanssani eikä esim. päiväkodissa, joten on myös velvollisuuteni äitinä huolehtia siitä, että hän saa kotona kokeilla semmoisia asioita, joita tekisi päiväkodissakin... Mutta kyllä meillä on niitäkin iltoja (esim. eilen, kaiken tuon jälkeen), että lapsi katsoo telkkarista lastenohjelmia ja videoita, ja minä istun sohvalla lukemassa. Enkä usko, että se haittaa yhtään. :)

      Delete
    2. Kuule, jos ihan rehellisiä ollaan, niin minä en osaa leikkiä. En vaan taivu siihen hommaan. Juuri siksi meilläkin ulkoillaan, piirretään, luetaan ja kuunnellaan musiikkia tosi paljon. Olen kyllä sujuvasti kahvilassa asiakkaana jne. mutta muuten en vain osaa.

      Ja juuri samalla tavalla ajattelen minäkin, E on jo niin iso tyttö, että kaipaa tekemistä. Olen ajatellut, että vaikka huonoa omaatuntoa ei tarvitse potea, niin on kuitenkin ajoittain hyvä haastaa itsensä ja kyseenalaistaa itseä kasvattajana, jotta silmät aukeaisivat.

      Meillä on ihan vakio, että päivään kuuluu yksi telkkarihetki, olkoon se sitten illan lastenohjelmat tai muumeja dvd:ltä. Yleensä se tapahtuu pikkuveljen unien aikaan, jolloin minä sitten teen joko jotain hyödyllistä tai pyörittelen vain varpaita :D

      Delete
    3. Mitenkähän minäkin pääsisin tuohon, että kieltäisin itseltäni huonon omantunnon? Siellä se nytkin kolkuttelee, kun lapsi katsoi melkein koko aamupäivän itsekseen lastenfilmejä ja minä makasin kuumeisena sohvalla...

      Delete
  6. Kitos! Luulen, että minäkin tahdon miettiä seitsemän kivaa asiaa tätä varten. Tyttösi aamupala on hieno. Ja meillä sama lautanen, mutta ruskeana. :)

    ps. Laitahan mulle postia! Ainakin osoitteen verran. (Luulen, että minulla on jossain osoitteesi, mutta pikaisella sähköpostien selauksella se ei löytynyt...)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ole hyvä Olina! Minustakin aamupala oli varsin hieno, ja arvaapa vaan, oliko se hyvää! (No tottakai!) Koetan saada sähköpostia laitettua tänään, siitä tulee varmaan melko pitkä, joten yritän löytää hiljaisen hetken sitä varten...

      Delete
  7. Replies
    1. Yhtenä päivänä se vaan ihan yhtäkkiä oli täällä! :)

      Delete
  8. Minä vietän kohta brownie-iltapäivää, keitän teetä ja mietin omaa seitsemääni.

    Kiitos haasteesta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ole hyvä! Voi, toivottavasti oli hyvät browniet! Brownie-iltapäivä kuulostaa ihan täydelliseltä tavalta viettää mikä iltapäivä hyvänsä.

      Delete
  9. Voi kiitos kauniista sanoistasi <3 Olen ihan otettu.

    Aurinko vaikuttaa kyllä mielialaan hurjan paljon. Minulla positiivisesti. Yhtäkkiä onkin kaikenlaisia ajatuksia mielessä ja suunnittelee kesän reissuja. Ihanaa! Kun tuntuu, että koko syksyn ja talven on ollut joku ihmeellinen lukko-olo. Ei oikein mikään ole liikkunut mihinkään. Ajatuksetkin olleet aivan jäässä.

    Kirjeen kirjoittaminen ei muuten ole mitään helppoa! Sitä ei ole tullut tehtyä aikoihin (kun tuo sähköposti/facebook ovat tulleet jo aikoja sitten niiden tilalle.. tai puhelin siihen kai ensin tuli). Postia on mukava lähettää. Satunnaisesti tykkään yllättää ystäviä postikorteilla. Ihan ilman mitään erityistä syytä.

    Kiva, kun otit haasteen vastaan! Näitä oli mukava lukea.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos milla itsellesi! :)

      Aurinko tosiaan vaikuttaa vireystilaan ja iloon ihan valtavasti, ja ylipäätään ajatus keväästä. Vaikka tykkäänkin kovasti talvesta, niin semmoinen pitkäkestoinen harmaus varmaan masentaa melkein kenet hyvänsä...

      Minäkin tykkään lähettää postikortteja, mutta kirjeitä saan aikaan kyllä tosi harvoin. Yksi kirje on pitänyt kirjoittaa jo ainakin kahden kuukauden ajan, mutten vieläkään ole saanut sitä tehdyksi... Huh.

      Delete
  10. Hei ja kiitos sinulle oikein paljon, lämmin kiitos. Mietin ja kirjoitan. Kiitos.

    Sinun seitsemän hyvää ovat lämpimiä, valoisia ja vaaleanpunahehkuisia. Kuvat ovat ihania!

    Monesti olen taas aikonut kirjoittaa tänne, mutta jostain syystä ajatukset eivät osaa tulla sanoiksi, olen nyökkäillyt täällä monelle asialle, ajatellut samaa, jutellut hiljaisesti.

    Ja nyt tulee vielä sellainen hassu yhteenkuuluvaisuuden tunne tai olotila mieleen, pellot, ranta ja maisema, ne tutut asiat :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos sinulle, kun olet semmoinen kuin olet ja pidät semmoista blogia kuin pidät. Meillä oli niin vaaleanpunainen päivä, olisi ollut enemmänkin vaaleanpunaisia mutta ajattelin että seitsemän riittää, ja karhun mäenlasku oli tietysti saatava mahtumaan joukkoon.

      Minä olen ollut viime aikoina niin laiska kommentoimaan missään ja mitään, että tiedän ihan tarkalleen mistä puhut, tuon nyökyttelyn suhteen, sen suhteen etteivät ajatukset vain tule. Ehkä on niin monia ajatuksia jo valmiiksi päässä, jää jotenkin kaikenlaisten ajatusten väliin? En tiedä.

      Delete
  11. Hi,
    I wasn't able to post comments on your blog for a while...some strange technical thing I guess...
    So for the catch up...
    I'm so happy to hear your babygirl is doing fine. Reading your story, broke my heart a little...so I can't even start imagining the things you all have gone trough over the past year.

    These pictures made me smile...especially the one with the bear beanie...too cute!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hi Leen, so nice to hear from you! Luckily all that from last year is pretty much behind us now, although her illness is probably something that we'll be dealing with for the rest of her life... We love the bear beanie, to -- I'm so happy I bought a large size, so it'll fit her next winter too!

      Delete
  12. KIITOS:) Harmillisen harvoin nykyään jaksan ja ehdin kirjoittaa. Kuvia tulee onneksi sentään otettua.

    Meillä onkin muuten tämä lomaviikko jo aika buukattu, enkä haluaisi buukata ihan täyteen koska lomalla pitää saada vaan ollakin. Mutta voidaan tulla sitten vaikka arjen palattua taas joku ilta teille leikkimään....teilläkin taitaa tälle viikolle olla jo muuta?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ole hyvä! Katsellaan kyläilyä jonakin ihan tavallisena arki-iltana, kunhan meillä tervehdytään ja teillä on kalenteri tyhjänä!

      Delete

Post a Comment