kaikenlaisia yllätyksiä
Remonttiyllätyksiä, joilla on aina huonot ja hyvät puolensa. Salaojia tehdessä hajonneet sokkelilevyt piti vain vaihtaa, vain ne hajonneet, koska sokkelilevyille ei ollut aiottu tehdä mitään. Paitsi maalata, sitten joskus, punainen ei ole minun talovärini. Mutta saako samanlaisia enää mistään, no eipä saa, joten pari päivää meni purkurauta ja pora kädessä. Epämääräistä materiaalia olleet punaiset vaihtuivat harmaaseen kivilevyyn, joka lohkaisi sievoisen summan olemattomasta sokkelilevybudjetista. Mutta tuli kyllä hienot.
Ainon tulevasta leikkimökistä löytyi väliaikaisiksi roskalavoiksi mahtavia vanhoja perunalaatikoita, joiden kylkiin on kirjoiteltu timoa sun muuta lyijykynällä. Perunapelto on aina ollut autotallin takana, ja sinne se tulee meilläkin. Luulin että leikkimökissä, joka kertoman mukaan on tällä hetkellä vain romuvarasto, olisi pelkkää romua, enkä oikein ole uskaltanut mennä sinne, kun romua on ollut niin paljon muutenkin, keväällä meni 1,8 tonnia jätettä kaatopaikalle, ennen kuin edes oli oikein kunnolla purettu mitään. Ja on siellä ollut ampiaisiakin, kun osa mökin ikkunoista on rikki.
Mutta noiden pottulaatikoiden perässä sinne piti mennä, ja niiden lisäksi sieltä löytyikin myös ihanat vanhat nukenrattaat, miehen papan tekemät, juuri sellaiset joita olen meinannut kirppikseltä ostaa kovaan hintaan monta kertaa. Ne ovat ihan hyvässä kunnossakin, tuulettuvat meidän parvekkeella ja odottavat pientä puhdistusta ja ehkä vähän maalia, sekä tietysti nukkevauvoja kyytiin.
Mutta noiden pottulaatikoiden perässä sinne piti mennä, ja niiden lisäksi sieltä löytyikin myös ihanat vanhat nukenrattaat, miehen papan tekemät, juuri sellaiset joita olen meinannut kirppikseltä ostaa kovaan hintaan monta kertaa. Ne ovat ihan hyvässä kunnossakin, tuulettuvat meidän parvekkeella ja odottavat pientä puhdistusta ja ehkä vähän maalia, sekä tietysti nukkevauvoja kyytiin.
Ostin Annan putiikin loppuunmyynnistä pipon, jota olen katsellut siellä jo pitkään. En ole raaskinut ostaa, kun arvelin ettei se kuitenkaan mahdu isoon päähäni, mutta nyt ajattelin, että ostan sitten vaikka joululahjajemmaan. Oli iloinen yllätys, kun pipo istuikin päähän kuin se olisi minulle tehty. Rakastan tuota väriä yli kaiken. Käykää ihmeessä kurkistamassa specklesiä, siellä on vieläkin ihania juttuja jäljellä!
Mukana tulleita syysteepaketteja availlaan tänä, me pidetään lepoviikonloppua eikä kenellekään varmaan tule yllätyksenä se, että lapselle nousee tietysti juuri silloin kuume. Tämä viikonloppu olkoon siis neulomista, teetä ja ylenpalttisesti sympatiaa. Leppoisaa viikonlopun jatkoa sinulle!
***
Thank you, Anna, for your lovely package! The hat is perfect for me, and I absolutely love the colour. I'll be tasting the tea today, a lovely ending for a cold & grey autumn day!
finally is there!!
ReplyDeleteit fits you well?
I hope you like it!!
hugs
Anna, it arrived earlier this week, but I only got it from the post office on Friday. The hat really does fit perfectly, so I didn't need to worry. I love the colour, and it goes so well with my burgundy jacket. Thank you ever so much for the loveliest hat!
ReplyDeleteIskin heti silmäni pipoon, se on aivan mahtava.
ReplyDeleteMinulle ei pipot sovi, täytyy olla sellainen baskeripipo, joita on vaikea löytää. Eräs oranssi taitaa vielä palvella seuraavankin talveni, vaikka aika nuhju jo on.
Meillä on tuollaiset nukenvainut vaaleanpunaisina vintissä, tyttöni sai ne ensimmäisenä joulunaan lahjaksi.
Liivia, minustakin tuo pipo on aivan mahtava! Ei mullekaan kauhean hyvin pipot sovi, mutta tuo kyllä istui päähän kuin nakutettu. Nukenvaunuista puolestaan haaveilin pari vuotta mutten raskinut ostaa, onneksi en tuhlannutkaan rahoja kun tuollainen aarre löytyi "romuvarastosta".
ReplyDelete