taittuu

Pitkä täyteläinen kesä joka yhtäkkiä taittuu syksyksi. On ollut niin paljon hyvää; pieniä matkoja, suloisia lomatyttöjä hoivattavana, uimaretkiä rannoille, puistossa ulkoilevia aaseja, lapsen pepussa verhonipsuhain purema. Vielä on vihreät kynnet ja vähän ollaan lomallakin, mutta mielessä jo syksyn sävyt, meneillä monta neuletta ja sormenpäissä mustikkaa. Olen tämmöinen nostalgikko, en haluaisi päästää irti tästä kesästä ja tästä kaikesta, mutta lapsen ylikasvaneen kesätukan sentään napsautin, jostain kai se on aloitettava tämäkin syksy. Leppoisia loppukesän päiviä ja ihanaa syksyn odotusta täältä reissun päältä toivotan teillekin -- ja palaan äitini puutarhaan nauttimaan ilta-auringon pehmeistä sävyistä, vähän ehkä lämmöstäkin vielä.