ei mikään erityinen päivä

Mies palasi aamulla kaupungilta mukanaan kukka ja suklaata. Helppohoitoista kasvia oli pyytänyt, kun on ennenkin minulle kukkia ostanut. Minä puolestani tiedän, ettei tarvitse kysyä miksi. Siksi, että on ihan tavallinen, ihana päivä, jolloin kuunnellaan elokuvamusiikkia ja tanssitaan pitkin taloa tanssista tykkäävän tytön kanssa ja juodaan välillä kahvit.

Kukka haki paikkaansa, asettui lopulta tuohon olohuoneen piirongin päälle. Saa nähdä kauaksiko aikaa.

Amelie from Montmartre soi jo ties monettako päivää, jotenkin ihmeellisesti se kuulostaa vanhalta kunnon levysoittimelta.