Oih miten kaunis tuo eka kuva! Mahtava tunnelma siinä.
Mietin usein, mihin katoaa se lapsuuden uteliaisuus ihan pieniäkin asioita kohtaan. Pysähtyminen kesken matkan ja jonkun mitättömältä tuntuvan asian tutkiminen. Onneksi saamme joskus tälläisiä herätyksiä elämän hienoudesta lasten kautta :)
Solen, kiitos. Ja olen selvittänyt mihin se katoaa: Suorittamiseen! Kiireeseen! Ehkä enimmäkseen muka-kiireeseen? Lapsen kanssa parasta on se, että on oppinut pysähtymään. On ollut pakko, en halua olla yksi niistä äideistä, joiden lapsi roikkuu käden perässä ja kipittää minkä jaloistaan pääsee.
milla, kiitos!
leena, kiitos!
Violet, kiitos. En kyllä muista tuota Peppi-juttua, mutta en kyllä ollutkaan lapsena mikään Peppi-fani, vaikka omastani semmoista toivonkin... :)
Oih miten kaunis tuo eka kuva! Mahtava tunnelma siinä.
ReplyDeleteMietin usein, mihin katoaa se lapsuuden uteliaisuus ihan pieniäkin asioita kohtaan. Pysähtyminen kesken matkan ja jonkun mitättömältä tuntuvan asian tutkiminen. Onneksi saamme joskus tälläisiä herätyksiä elämän hienoudesta lasten kautta :)
Tulin sanomaan samaa kuin Solen. Kaunis kuva :)
ReplyDeleteMinäkin; ihana maisemakuva!
ReplyDeleteJa tytöllä niin somat vaatteet.
Oi hyvä ihme mutta onkin hieno eka kuva.
ReplyDeleteEi puutu mitään eikä ole liikaa mitään, sävyjään myöten vaikuttava otos kerta kaikkiaan.
Tuli mieleen se leikki mitä Peppi leikki...mikäs se olikaan? Kun piilotti tavaroita ja sitten haettiin...
neat blog! :)
ReplyDeleteSolen, kiitos. Ja olen selvittänyt mihin se katoaa: Suorittamiseen! Kiireeseen! Ehkä enimmäkseen muka-kiireeseen? Lapsen kanssa parasta on se, että on oppinut pysähtymään. On ollut pakko, en halua olla yksi niistä äideistä, joiden lapsi roikkuu käden perässä ja kipittää minkä jaloistaan pääsee.
ReplyDeletemilla, kiitos!
leena, kiitos!
Violet, kiitos. En kyllä muista tuota Peppi-juttua, mutta en kyllä ollutkaan lapsena mikään Peppi-fani, vaikka omastani semmoista toivonkin... :)
nil, thanks! Didn't realize I replied nothing. :)
ReplyDelete