hyvä karma

Good things come to good people, sanotaan. Tänään täyttyivät niin monet odotukset, että voisi kuvitella minun eläneen kuin pyhimys viime aikoina...

***

Aamu valkeni ankean vetisenä, sellaisena, että olisin jäänyt lämpöiseen ja pehmeään sänkyyni, ellei perheessämme tällaisista asioista päättäisi aamuvirkku ikiliikkuja. Vettä tulla tihuutti koko aamupäivän, keli oli surkea, suorastaan niin, että herätä ei meinannut millään kun ei kerta kaikkiaan haluttanut herätä sellaiseen päivään.

Vielä alkuiltapäivästä, kauppareissulla, sain naamalleni jotain, joka tuntui epämääräisesti rakeilta, vähän jäisemmältä vain. Oikea koiranilma! Jotakin kuitenkin tapahtui minun purkaessani kauppakasseja. Pikkuhiljaa räntä muuttui suuriksi valkeiksi hiutaleiksi ja oi! Ensilumen päivä.

***

Vähän samalla tavalla kävi risottoni kanssa. Minun on pitkään tehnyt mieli suurta herkkuani, italialaista sienirisottoa, mutta aina joku on ehtinyt juoda rieslingit kaapista ennen kuin se on päätynyt pataan asti. Tänään kävin tarmokkaasti toimeen ensilumen tipahdellessa taivaalta. Sen lumoissa, kaiketi, kaivoin kaapista kasarin, joka usean kokin toimesta on todettu käyttökelvottomaksi (miten se aina päätyykin takaisin kaappiin?).

Aloitin, ja kuten tapoihini kuuluu, puuhailin siinä sivussa vähän muutakin (ja juuri niin ei risottoa tehdessä pidä toimia). Purkitin risottoriisiä ja teetä, selailin keittokirjoja, järjestelin hyllyjä. Ja kuinkas sitten kävikään: riisipussi kaatuneena pöydällä, padassa pohjaan tiukasti kiinni palanut risotto. Pelastin uuteen kattilaan sen mikä pelastettavissa oli, ja hyväähän siitä lopulta tuli, kun malttoi keskittyä itse asiaan tahmean alun jälkeen.

***

Postikin toi päivään lisänsä ja toimitti kauan kaivattuja, muun muassa tilaamani sisustus- ja ruokakirjan, mutta siitä lisää myöhemmin. Valkeaa maata ihastellen keskityn nyt loppuillan hankkimaan hyvää karmaa -- kenties koko viikonlopunkin, kun tulokset kerran ovat näin hyviä.

(Kuvat ovat kyllä eilisiä. Onneksi ehdin saada tuon valon ennen kuin se muuttui täksi talven siniharmaaksi, joka on kyllä ihanaa mutta aivan toisenlaista.)