yhtenä yönä satoi

Odotimme koko viikonlopun. Luvattua sadetta, rauhallista unta, parempia päiviä. Yhtenä yönä satoi hetken, kuulin sen, olin hereillä. Päivällä aurinko paistoi mutta me pysyimme sisällä.

Sunnuntai-iltana karhunpentu koki ihmeparantumisen. Oltuaan lauantain ja sunnuntaiaamun niin vetelä ettei jaksanut kävellä, haluttuaan vain maata lattialla omalla viltillään vikisten, hän virkosi sunnuntaina aivan ihmeellisesti. Elämän ensimmäiseen korvatulehdukseen määrätty elämän ensimmäinen antibioottikuuri auttoi äkkiä. Olen varma, että lääkkeeseen lisätty suklaa-aromi auttoi asiassa.

Huolehdin kaikesta, siksi tarvitsen unikirjan. Semmoisen, joka ei vie mukanaan, ei niin että veisi ne vähät unetkin, niin kuin hiljattain luetut Fagerholmit tekivät. Tein paremman unikirjavalinnan, aloin lukea iltaisin Eric Hobsbawmia, mielenkiintoista mutta ei liian sytyttävää. Hitaasti, sivu kerrallaan, etenen aikamme suuren ajattelijan mukana tulevaisuuteen, joka näyttää huolestuttavalta mutta kaukaiselta meidän makuuhuoneestamme katsottuna. Uni tulee.

Minulla on kasa inspiraatiolehtiä tulevaa kotia varten ja uusi kangas, Solenilta, kiitos siitä, se on aivan ihana! Siitä tulee varmaankin lapselle mekko ja ehkä lierihattu. On inspiraatiota, mutta pitäisi toteuttaa, sekä sisustus että ompelu. Pitäisi toteuttaa paljon muutakin, mutta kaikki ajallaan.

Tänään keskityn, yritän saada lapsen viihtymään sisällä, kuuntelemme lapsuuden lempilaulujani, Magdaleenaa, Koiraystävää, kirjat ovat rattoni -laulua. Jumppaamme, tanssimme, nalletkin tanssivat. Ymmärrän, että on vaikea ymmärtää miksei saa mennä pihalle vaikka aurinko paistaa ja lumipalloheisi kukkii. Ehkä jo huomenna, sanon, mutta pahoin pelkään että ei vielä sittenkään. (Annanko turhia lupauksia? Ymmärtääkö lapsi mitä lupaan? Huolehdin kaikesta.)

Yhtäkkiä mies tulee kotiin, on saanut yllättävän sairasloman vaikkei sitä mielestään olisi tarvinnut. Istun alas, alan kirjoittaa, ehkä tänään vielä opiskelenkin, tartun Robinsonin Monkey Beachiin ja alan mekaanisesti tehdä siitä muistiinpanoja, mietin mihin teemaan mikäkin kohta liittyy, missä luvussa siihen voisi viitata, laitan tärkeät sivut muistiin. Tämä on paras tapa pilata hieno lukuelämys.