a sense of green
Viime vuonna näihin aikoihin näytti jo tältä. Nyt hiirenkorvista ei ole tietoakaan, mutta onneksi meillä on meidän keittiöviidakko. Marjapensaista katkotut kuivat oksat näyttävät siltä kuin aikoisivat kasvattaa marjoja sisällä maljakossa. Yrtin alut villiintyvät ruukuissaan päivä päivältä, enkä minä edelleenkään tiedä mitä niille pitäisi tehdä. Kuulemma koulia, minulla on paljon teoreettista tietoa ihmisten koulimisesta ja vähän käytännönkin, vaan ei aavistustakaan mitä se tarkoittaa yrttien kohdalla. Harventamista? Multien vaihtamista? Montako laitetaan yhteen ruukkuun? Ihmisten kanssa on paljon helpompaa.
Olen aina ollut hälläväliäkokki, tiedättehän, sellainen arjen kokeileva keittiö, mitäsattuu-muhennoksia ja variaatioita perusarkiruoista, mutta viime aikoina olen alkanut saada outoa mielihyvää reseptien selailusta, valitsemisesta ja tarkasta orjallisesta noudattamisesta. Kuin siirtäisi vastuun ruoan onnistumisesta jollekin muulle. Tänään meillä syödään herkkutatti-tomaatti-pastaa ja vapuksi tehtyjen salaattien (rucola-punapapu & vihreä tomaatti-perunasalaatti) jämät. Huomenna voisin kokeilla jotain tuolta sivupalkin listasta, sinne olisi kiva saada enemmänkin linkkejä.
Arvonta jatkuu edelleen, osallistujat ilmoittautukoot täällä.
meidän hälläväliä-keittiössä tehtiin eilen illalla kaappien uumenista seuraavanlaista; perunaviipaleita, pakastepinaattia, pinjansiemeniä, kurpitsansiemeniä, kermaa, mausteita. sinne vaan uuniin tunniksi ja jo vain olikin yllättävän hyvää. :)
ReplyDeleteOi mitä ihanaa vihreää kuvissasi, kaunista, lupaavaa! Minä haluaisin oppia tuota yrttien kasvatusta, kun en edes pääse siihen asti, että puskat rehottaisivat vaan eivät kasva mihinkään. Ehkä taas vaan istutan ja yritän...Minttua haluaisin, oikein muhevan puskan. Teidän tämän päivän pasta kuulostaa sekin namilta. Mulla ei vielä reseptiä jaettavaksi, kinkkukiusauksen juuri uuniin heitin huomiseksi muonaksi, kun koululaisille pitää olla jotain valmista, kun kotiin kömpivät huomenna ennen minua. Siitä ei ole paljon reseptiä kirjoitettavaksi. :) Odotellaan rauhassa niitä hiirenkorvia, kyllä ne vielä sieltä kurkistelevat, joskus...
ReplyDeleteIhailen hiirenkorvia keittiön ikkunasta nyt,
ReplyDeletekun ovat taas tulleet.Tänään paistaa aurinko ja sitä kaikkea mitä se ja eilisen jälkeinen sade ovat saaneet aikaan sopisikin mennä pihalle ihastelemaan ja ottaa ehkä kamerakin kaveriksi.
Minä myös laitan ruokaa tuollaisella mutulla,aika arkista perussapuskaa.Itsekin olen hiukan viehättynyt ajatuksesta alkaa katselemaan Oikeita Ohjeita joiden mukaan tehdä,ehkä pääsen myös tuolle toteutuksen asteelle ;) Iloisia päiviä sinulle!
tunnistin kirjoituksestasi itseni Hälläväliäkokiksi! (vaikka kulinaristi olenkin)
ReplyDeleteTäällä on jo hiirenkorvia näkynyt, toivottavasti pian sielläkin! Keittiöviidakkonne on kyllä oikein kivan näköinen.
ReplyDeleteMinustakin on kivaa tutkia ja keräillä reseptejä. Enemmänkin voisin kyllä reseptikansioitani hyödyntää, aika usein tulee tehtyä tiettyjä samoja ruokia.
Margarita, kiitos reseptistä, noita meiltäkin yleensä löytyy joten täytyypä pistää muistiin!
ReplyDeleteSatu, mulla lähtevät yleensä kasvamaan vaan kuihtuvat sitten pois kun en saa mitään niille tehtyä. Voi, minttua pitäisikin laittaa myös!
Virva, kunpa täälläkin sataisi, ehkä sitten alkaisi vihertääkin. Ja kyllä meilläkin arkena syödään perusruokaa yleensä, mutta välillä minäkin villiinnyn ja kokkaan oikein kirjasta! :)
Eilen tänään huomenna, samoin täällä, kulinaristi mutta piittaamaton kokki! :)
Virkattu lintu, minäkin tykkään tutkia ja kerätä reseptejä, mutta enemmän voisi ottaa niitä myös käyttöön. Kyllä aika usein tulee syötyä sitä samaa kalasoppaa, mitä huomennakin taas tehdään...