glorious morning (but a bad hair day)
Lumoava päivä kulkea syksynvärisiä katuja, liian kuuma täydellisille saapikkaille mutta raikkaasti tuulee, luvassa vielä lämmin ihana ilta. Olen nähnyt tuubaa kantavan harmaan papan, tyttäreni tanssimassa aamutanssin auringonvalon alla olohuoneessa, ihmisiä lukemassa puistojen penkeillä kuulaina iltoina, suloisimman kaupan josta tahtoisi ostaa kaiken, koiran jolla on silkkinen kamelinvärinen turkki, sellainen joka tekee mieli kietoa päälleen, kunpa saisi sen värisen silkkisen neuleen, violettihiuksisen mummon kantamassa ostoksiaan, joen murtautumassa patojen lävitse, lapseni kulkemassa toisen perässä puistossa lelun palauttaakseen. Olen ostanut puolukoita, en muuta, teen siitä piirakan ja rahkaa, mutta huomenna kahmimme mukaamme kauppahallista lähiruokaa, sillä eletään seuraava viikko.
Olen ehkä sittenkin sydämeltäni kaupunkilainen, juuri nyt tämä tuntuu loputtomalta aarteiden aitalta, olen käynyt kahdeksalla kirpputorilla kolmen korttelin sisällä kodistamme, olen kävellyt kaupungin kauneimmalla kadulla, olen tuntenut putouksen veden kasvoillani ja katsellut lukkoja sillankaiteessa, en ole nähnyt vielä puoliakaan. Edessä upea viikonloppu, samaa toivon teillekin.
Ja Runossakin on selvästi käyty!
ReplyDeleteTyttösi on kaunis, unohdin sanoa, kun nähtiin.
Ilona, usko tai älä, en ollut koskaan käynyt sillä kadulla vaikka olen miljoonia kertoja keskustan katuja tallaillut. Sisko vei sinne eilen, tänään käytiin uudestaan. Minäkin unohdin sanoa monta asiaa, olen semmoinen kun olen hermostunut tai asiat eivät mene kuten olen suunnitellut, että puhun mitä sylki suuhun tuo mutten mitään mitä pitäisi... Ehkäpä ehdin myöhemminkin! :)
ReplyDeleteOlen onnellinen sinun puolesta. On hyvä huomata, että koti on oikeasti koti ympäristöineen päivineen.
ReplyDeletePuut on siellä keltaisemmat kuin täällä.
Mä huomasin myös lähiruokatapahtuman ilmoituksen tänään...toivottavasti ehditään huomenna yhden menon jälkeen. Olen myös vähän harkinnut uskaltaisinko joskus liittyä näihin Runo-tapaamisiin.
ReplyDeleteEn olekaan itse vielä pistänyt merkille syksyn sävyjä, paitsi keltaiset koivun lehdet jotka tippuivat tänään kuin taikapölynä puista :)
ReplyDeleteKauniita kuvia ♥
Ihanat kuvat ja tunnelmat, olen ehkä pikkiriikkisen kateellinen kaikille kaupunkilaisille, kun kaikki apajat ovat niin lähellä varsinkin juuri kirpputorit..mutta toisaalta tämä luonnon rauhakin on mahtavaa, mukavaa viikonloppua :)
ReplyDeleteJonna, täällä tosiaan alkaa olla jo aika punaista ja keltaista, se on niin hienoa!
ReplyDeleteRiikka, mäkin olen ajatellut että menen noihin Pipertelijöiden tapahtumiin mukaan, mut tietysti juuri silloin kun ensimmäinen tilaisuus olisi (ensi viikon perjantaina), me ollaan reissussa. No, lokakuussa sitten.
Suvi, olen niin syksyihminen, että pistän aina merkille ne ensimmäisetkin keltaiset! Ihanasti sanottu, tuo taikapöly. :)
Sarppu, me ollaan muutettu maalta kaupunkiin pari viikkoa sitten, ensin tuntui haikealta muuttaa, varsinkin lapsen takia, mutta nyt tuntuu että ratkaisu oli juuri oikea. Mukavaa viikonloppua sinullekin!