harmaata/vihreää

Mieli on jotenkin harmaa, ihan kuin luonto, vaan ei se mitään, harmaa on hyvä nyt, mustavalkoista parempi. Ja on sitä luvassa, sisällä oksat puhkesivat vihertämään muutamassa päivässä, kyllä se pihallekin vielä tulee, vihreys, ja kaupastakin sitä haettiin.

Mutta lapsen nauru täyttää sydämen kerralla pakahtumiseen asti. Haravoitiin syksyn lehtiä leikkiharavalla hiekkalaapioon ja kaadettiin ne sitten takaisin maahan, se tuntui olevan hirmuisen hauskaa, niin kuin sekin kun rakensin leegoista itselleni pitkän kärsän joka katkesi kesken tööttäilyn.

Uskomatonta, että kohta on vappu. Tänä vuonna mennään ilman naamareita ja lakkeja, serpentiineistä en oikein koskaan ole välittänytkään, eikä niitä nytkään tarvita. Ilmapallo ehkä lapselle, ja munkkia on jo, simaa ei tehty kun ei tähän hätään mistään saatu humalaa.

Seuraavaksi pariksi päiväksi on kuitenkin luvassa hyvin mekaanista hommaa, sivunumeroiden lisäilyä, url-osoitteiden tarkistelua, vuosilukuja, oikeinkirjoitusta. Samalla haaveilen tallirakennuksesta johon voi kattaa illallisen vieraille. Tarvitsen vain vanhan ranskalaisen maatilan ja englantia puhuvat vieraat.