lauantai oli karkkipäivä



 
Olen ollut nyt vaatteidenostolakossa kohta neljä kuukautta, enkä sinä aikana ole tuntenut erityisesti tarvetta ostaa mitään (ellei sitä yhtä kirppistunikaa, vahinko-ostosta, lasketa), kertaakaan ei ole edes tullut eteen tilannetta ettei vaatekaapista löytyisi päällepantavaa. Kevään edetessä kesävaatteet ovat kuitenkin olleet mielessä, olen haaveillut joistakin löysistä ja keveistä haaremihousun tyyppisistä sekä ilmavista tunikoista, mutta tyytynyt ajattelemaan, että ensi kesänä sitten -- jos nyt silloin vielä tunnen semmoisiin tarvetta.

Olin etsimässä kirjastosta Jämälangasta-kirjaa, joka ilokseni löytyikin, ja samalla vilkuilin käsityökirjojen osastoa päällisin puolin. Ja mitä ihanaa sattuikaan silmiini, ellei tuo mekko ja tunika -kirja, joka myös on ollut monessa blogissa esillä. Otin sen mukaan ihan katselemista varten, mutta kyllä varmaan täytyy alkaa kangaskasseja kaivelemaan esille, ja vanhoja käyttämättömiä vaatteita, ja ommella niistä pari tunikaa kesäksi. (Ajatella, ilman ostolakkoa olisin vain mennyt kauppaan ja ostanut kasan tunikoita...)

Pari muutakin hienoa kirjastolöytöä tein: Raija Puukon ekoaarrekirja Anna hyvän kiertää, jossa on toinen toistaan kauniimpia kierrätysaskarteluvinkkejä (olin katsonut kirjaa kirjakaupassa, mutten raskinut ostaa; kirjastosta en uskaltanut haaveillakaan sitä löytäväni) sekä poistomyyntitelineestä pari muutaman vuoden takaista kevät-Trendiä, joista toisesta bongasin -- uskokaa tai älkää -- erittäin helpon haaremihousujen ohjeen! Olo oli aivan kuin lapsena karkkikaupassa.

Kirjojen ja keittiökutomukseni parissa vierähtikin sitten muutama iltapäivän tunti. Tuon kesäkarkkihuivin langat (Novitan vanhaa Cottonellaa) löytyivät äitini jämälankakorista, ja tarkoitus on tehdä huivit sekä minulle (valkoisen pellavatakin pariksi) ja lapselle. Tuosta valkoisesta ajattelin kokeilla myös ranteenlämmittimiä, vaikka se värinä vähän arka onkin.

Tänään aurinkokin näyttää naamaansa, joten taidan ottaa keittiökutomukseni ja teekupin mukaan ja istua lämpimälle kuistille kutomaan. Suloista sunnuntaita kaikille!

Comments

  1. Cottonella oli ihanaa lankaa, yksi mun suosikeista ja pikkuruisen ikävän kohde. Saisipa sitä vielä joskus. Kirppiksiltäkään en ole bongannut...

    ReplyDelete
  2. Hei suurkiitos noista ruokaresepteistä!!
    Loistava idea!
    Mä aina toivon, että joku keksis mulle viikon ruuat valmiiksi, kun ei omassa päässä tunnu löytyvän mitään muuta kuin pestopastaa ja linssikeittoa.

    Toi kirja on niin kaunis.

    ReplyDelete
  3. Hanna: Tuo Cottonella on kyllä ihanan näköistä, ja kiva kutoa. Äidiltäni löytyi sitä paljon, otin pari kokonaista kerää ja noita jämiä, loput jätin hänelle ehdotuksen kera, että hän tekisi niistä jotain tytölle. :)

    Celia: Kiva jos niistä on iloa muullekin kuin mulle. Musta ainakin tuntuu, että meillä syödään joka viikko samoja asioita. Tuo kirja on, tosiaan.

    ReplyDelete
  4. Mullakin on tuo jämälankakirja, sain sen juuri kirjastosta jonkin aikaa odoteltuani. Siinä on ihania ideoita! Myös tunikakirja on ollut joskus lainassa, mutta mun taidot ei niihin olisi riittäneet.

    ReplyDelete
  5. Riikka: Mä yritän katsella tuosta tunikakirjasta jotain mahdollisimman yksinkertaista ohjetta näin aluksi, ja sitten menen äidin luo ompelemaan. (Siellä on hyvä kone ja taitavaa apua.) :)

    ReplyDelete

Post a Comment