liikaa
Liikaa pakkasta, -33 aamupäivällä kun heräsin, pari astetta lämmennyt iltapäivään mennessä, mutta silti niin kylmä, ettei voi ottaa valokuvia pakkasesta, kun kädet kipristyvät sekunneissa tunnottomiksi. Mieluummin kyllä pakkasta kuin loskaa, mutta -33, voi hyvä luoja.
Liikaa neuleita, niille pitäisi olla ihan oma kaappinsa, paljon kangaspäällysteisiä pehmeitä henkareita, nyt ne täyttävät talon joka nurkan ja kulman kun niille ei ole missään tilaa. Sanovat, että neuleet pitäisi säilyttää viikattuna hyllyllä, ei henkareissa, mutta minusta ne menevät ruttuun. Eikä sitä paitsi ole hyllyjäkään, ei tarpeeksi, kun neuleita on liikaa.
Liikaa väittelyitä, kun toinen on skeptinen tiedemies ja toinen uskoo asiaansa vakaasti ja horjahtamatta. Kun kumpikaan ei väitä olevansa oikeassa muttei myöskään halua tulla tuumaakaan vastaan, tehdä mielipidekompromissia, kun kumpikaan ei kaihda sanoa vastaan. Liikaa väittelyitä, ihan liikaa.
Liikaa tavaraa, haluaisin pakastimen keittiöön mutta mihin ruma kaappi sitten pannaan, se on pakko säilyttää koska sen sisällä on kaikki lasit, jotka eivät mahdu muualle. Vaikeaa sovitella kaikki yhteen, rumat ja kauniit, kun molempia on niin paljon.
Liikaa ostettavaa, tänään se iski, tarve ostaa jotakin, koska Merrulillakin on tuo Anna Bergenströmin uusin joka näyttää ihanalta mutta on niin kallis, että täytyy ostaa vanhempi. Se on tarjouksessa, haksahdan tarjouksiin helposti mikä varmasti selittää osan niistä noin 50-100 eurosta kuussa, jotka viime vuonna käytin vaatteisiin. Ja se Anna Ternheimin levy, jota ei löydy Spotifysta, se on saatava, ja tietysti se vanhempi, joka löytyy Spotifysta mutta on myös alennuksessa. Ja sitten vielä vähän muutakin mikä on alennuksessa.
Ja siitä se lähtee, tavaran määrä kasvaa, liian tavaran, vaikka liikaa rahaa ei kyllä ole tuota liikaa tavaraa varten, mutta kun ne ovat niin ihania, ja ostamisesta tulee niin hyvä olo.
***
Vähän myöhemmin ruman kaapin ongelma ratkeaa puhelinsoitolla, anopin mielestä ruma kaappi on hienompi kuin mökillä oleva upea vanha, jonka saamme käydä vaihtamassa rumaan kaappiin kunhan ilmat vähän lauhtuvat ja saamme jostakin lainaan peräkoukullisen auton. Parasta on se, että upea vanha kaappi on niin iso, että voimme viedä ulkovarastoon toisenkin ruman kaapin keittiöstämme. Ihanaa, kohta ei enää liikaa rumia kaappeja.
Meilläkin paljon liikaa. Liikaa sellaista, josta ei kuitenkaan voi luopua. Siirtelen niitä sinne tänne, mutta ei mikään muutos näytä paremmalta. En voi silti niistä luopua, on liian vähän sellaista, josta voi luopua.
ReplyDeleteOmpelen vanhoja kankaita pois, ajattelin, että teen kasseja arpajaisvoitoiksi lasten harrastusjuttuihin, mutta kun kassi on valmis en voi siitä luopua, koska siinä on pala rakasta muistoa, pienen pojan pyjama. Voi tätä. Ja samalla mietin, että pitäisi käydä ostamassa lisää jotain toisen väristä kangasta. En osaa vähentää.
Ihanaa, että saatte ison kauniin kaapin. Isot kauniit kaapit ovat parhaita. Voivat kulkea aina mukana.
Kirjoitin tänään paljon työtekstiä, mutta kone päätti, että siitä oli luovuttava, ne katosivat johonkin. Juuri niistä en nyt millään olisi halunnut luopua, pitää kirjoittaa kaikki uusiksi, mutta ompelin tässä välissä kassin, jos tuntuisi paremmalta. Tulipa pitkä kommentti, kai sen vuoksi, että olen yksin ja en tiedä, kelle puhisisin tätä konetta.
Puhisen kuin pakkanen, meillä nyt -32.
Tuttuja tammikuisia tunnelmia. Joulun jälkeen iskee aina tavaraähky, mikä ei välttämättä johdu joululahjoista tai mistään uudesta. Minä pistin jo kamalasti vaatteita kirpputorille. Kaiken jouluroinan jälkeen koti tuntuu paljon puhtaammalta, raikkaammalta, ehkä vähän kylmemmältäkin. Mutta ei oo enää niin ähky!
ReplyDeleteNäihin ajatuksiin voin vain yhtyä.
ReplyDeleteMiten hienoa, että saatte ison hienon kaapin. Ja että joku toinenkin saa itselleen hienon kaapin. Niin se menee, kun se sujuu.
Sinun sujuvaa tekstiäsi on niin ilo lukea ja taas voin allekirjoittaa monenmonta kohtaa. Liikaa on täälläkin vähän joka nurkassa ja itse olen suurin syypää valtaosaan, hamsteri kun olen. Mutta tämäkin hamsteri on alkanut kaivata selkeyttä ja valikoitunutta tavaramäärää.
ReplyDeleteIson, vanhan ja kauniin kaapin kun saisi, niin aiai...Hienoa, että sinua lykästi!
Tutulta kuulostaa moni kohta, liika on liikaa ja se ahdistaa. Ja varsinkin, kun tietää että osa siitä liiasta on sellaista, jonka vain on oltava.
ReplyDeleteOlen tällä hetkellä niin helpottunut yläkerran raivauksesta ja monien tavaroiden karsimisesta, että tätä voisi harrastaa useamminkin. Äitiysloman alettua olen päättänyt vuokrata kirppispaikan ja kantaa kaiken ylimääräisen myytäväksi. Ja sieltä vaikka jonnekin lahjoitettavaksi, jos ei mene kaupaksi.
Ihan liikaa kaikkea täälläkin. Liikaa huonekaluja, liikaa luistimia, monoja ja kenkiä. Liikaa villavaatteita, liikaa pieneksi jääneitä vaatteita. Liikaa rumia astioita, liikaa ihania valokuva-albumeja. Ihan liian vähän on kaappeja. Saati sitten isoja sellaisia. Olet kuule onnentyttö kaappeinesi!
ReplyDeletehimalainen: Osaisinpa minäkin ommella! (ja olisipa minulla kunnon kone) Olen nimittäin samanlainen hamstrailija noiden kauniiden kankaiden suhteen, lapsen vaatteet tosin olen laittanut kiertoon muutamaa lukuunottamatta. Ikäviä tuollaiset tietokoneongelmat, uskon kyllä että ottaa pattiin! Toivottavasti ei sentään mitään isompaa vikaa ole!
ReplyDeleteAnnika: Totta, kun joulun riisuu pois, tulee paljon vähemmän sitä "liikaa". Meillä samaan aikaan sattui vielä työhuoneen muuttaminen lapsen huoneeksi, mistä seurasi muita muutoksia, joten turhaa tuli onneksi karsittua vähän jo pois, helpotti.
Pellon pientareella: Kauneus on tosiaan katsojan silmässä, ja minusta on ihanaa saada minusta kaunis kaappi! :)
Merruli: Minä olen vähän myös hamsteri, tavarasta luopuminen on hirveän vaikeaa vaikka sitä eroon haluaisikin, joten tiedän mistä puhut!
Villilintu: Mahtavaa, että sait raivatuksi koko yläkerran! Saisinpa minäkin aikaiseksi edes yhden huoneen kunnolla! Minäkin pidin kesällä kirppispöytää, mutta en osannut luopua läheskään kaikesta, mistä olisi voinut. Mutta se on kyllä hyvä tapa päästä eroon tavarasta, kannattaa ehdottomasti!
Anjuska: Samoin, liikaa-listaani olisi voinut jatkaa loputtomiin, ja lisätä loppuun, kaappeja on todellakin liian vähän, miten ne ennenvanhaan ovat voineetkin pärjätä näin vähillä kaapeilla? Mutta onneksi saadaan edes yksi iso, olen kyllä onnekas, tiedän sen!