pink and stuff
Meillä tuulee sisään eteisestä päin, eikä keittiön ja aikuisten makuuhuoneen oviaukoissa ole kynnystä sillä täällä on asunut vanha mies, joka ei enää viimeisinä vuosinaan ole päässyt kynnysten yli. Reiät tilkitään milloin milläkin viltillä, kynnystä yritetään etsiä puuvajasta muttei löydy, siellä sen kuitenkin pitäisi olla, mies on nähnyt. Lapsi menee mielellään ovien viereen ja kurkistaa viltin alle, voi mikä tuuli sieltä käy.
Aamulla tekee mieli lappapuuroa, sellaista samettisen pehmeää jollaista äiti pakotti lapsena syömään, niin moni on siitä viime aikoina kertonut että tekee hirveästi mieli, mutta meillä ei ole mannaryynejä koska mies ei voi niitä syödä. Löydän kuitenkin aarteen jääkaapin perältä, syksyllä tekemääni puolukkasurvosta, jota sekoitan rasvattomaan luonnonjogurttiini. Kauppalistalla lukee aina "mautonta jugurttia", muuten mies ei tiedä mistä on kyse.
Luen että nykyihmisellä on hirveän huono ryhti, ja huomaan heti että omanikin on. Toisin kuin olen luullut, suorassa seisominen ja istuminen kuulemma helpottavat alaselkäkipuihini, eivät pahenna niitä, ainakin jos olisi ryhdikäs koko ajan. Päänsärytkin voisivat mennä pois, vedän heti hartiat vähän taaemmas ja nostan leukaa vähän ylös. Pieni vatsalihasten jännittäminenkin kuulemma auttaisi, ja rentoutus alexander-tekniikalla, sitä voisi kokeilla.
Tänään näen kaiken vaaleanpunaisena, ja se on paljon pehmeämpää kuin vaikkapa punainen, taitaisikin olla melko surkea päivä jos koko ajan vain näkisi punaista.
Päivän marja on puolukka, ihan selvästi. Minä tein kääretortun ja väliin laitoin puolukkarahkaa. Oli hyvää. Ja vaaleanpunainen on hyvä väri. Punainen kiehtoo, mutta on paljon hankalampi.
ReplyDeleteTuulettaminen on mukavaa, minä en pysty tuulettamaan, kun palelee koko ajan. Talossa on niin kylmä, että vedän jälkaan kahdet villasukat ja kaksi villatakkia. En halua yhtää viedä mitään ulos. Itseänikään en ehkä veisi ulos, jollei olisi pakko. Meillä ei ole väliovia, joten tuuli puhaltaa talon läpi ja lujaa.
ReplyDeleteMinullakin on ollut ajatuksissa tuulettaa petivaatteet, mutta kuten Kirjailijatar, minäkin olen aivan kohmeessa niin sisältä kuin ulkoa. Tämä kylmyys vaikuttaa väsyttävästi minuun, joten jaan sänkyni pölypunkkine kanssa siihen asti kunnes saan itsestäni sen verran irti, että jaksan heittää ne pihalle :)
ReplyDeleteIhana vaaleanpunainen ekassa kuvassa.
Jonna: Minä en ole koskaan tykännyt vaaleanpunaisesta, mutta nyt lapsen myötä (yllättäen suurin osa lahjavaatteista on vaaleanpunaisia) olen jotenkin tottunut siihen, alkanut jopa pitää joistakin sen sävyistä. Punainen onkin sitten jo aivan toinen stoori. :)
ReplyDeleteKirjailijatar: Meilläkin pitää pukea paljon päälle, mutta että ei väliovia! Hui kauhistus, pelkkä ajatuskin paleltaa!
Solen: En minäkään muuten olisi tarennut, mutta kun niistä punkeista luin... Ja mitä enemmän pakkasta, sen nopeammin kuolevat kuulemma. Taidan olla vähän hygieniafriikki välillä, mutta onneksi en koko aikaa, että ehtii tehdä muutakin kuin siivota. :)
Minulle tuli ihan hymyilevä olo näistä väreistä, pehmeä ja lempeä, tykkään kun nämä ovat tässä viikonlopun alussa, kun haluan ajatella, että tulee hyvä viikonloppu.
ReplyDeleteVaaleanpunainen pehmentää mukavasti jotenkin tällaista tammikuun raakuutta. En tiedä, onko tuollaista kuin tammikuun raakuus, mutta nyt on.
Tein riisipuuroa maanantaina, kun en keksinyt muuta ruokaa, se oli myös hyvää kanelin ja sokerin kanssa. Lapsena inhosin riisipuuroa siksi kun suvun kaikkien tätien ja setien mielestä se oli kaikkein paras puuro. Piti kai löytää se itse, omalla lailla.
himalainen: Kiva että hymyilytti! Nuo vaaleanpunaiset taivaalla ovat kyllä olleet tämän tammikuun pelastus, jossakin vaiheessa piti jo uskoa, että kyllä kaikki mahdollinen on kuviin jo saatu.
ReplyDeleteMeillä syötiin lapsena hirveästi puuroa, en oikein välitä niistä nyt yhtään, mutta riisipuuro on taas alkanut maistua, ja lappapuuroa tekee kovasti mieli. Kauheaa syöttää joka aamu lapselle kaurapuuroa, kun muistaa miten kamalaa se itsestä oli.
Sinulla on kiva ja kaunis blogi!
ReplyDeleteKaunista vaaleanpunaista kuvissa. Itse olen suuri punaisen ystävä, kaikki sävyt oikeastaan käy :)
Paperisydän: Kiva että tulit käymään, ja kiitoksia! Minulle vaaleanpunainen on melko uusi ystävä, mutta tammikuun taivaat ovat kyllä olleet aivan ihania.
ReplyDeleteKauniita kuvia:) Onks lappapuuro sama kuin vispipuuro? Hyvä idea tuo puolukka jogurtin joukossa, taidanpa kokeilla.
ReplyDeleteRiikka: Kiitos! Kyllä, samat puurot kysymyksessä. Teki niin kovasti sitä mieli, että kokeilin puolukkasosetta sen sijaan, ja hyvää oli, suosittelen!
ReplyDelete